2018 Geelipenkin tekeminen

Juuri ennen kuin päätin lähteä Lofoottien matkalle, halusin vielä parantaa BMW:n nykyistä Touratecin istuinta. Alkuperäinen taas on sellainen liukumäki eteenpäin, etten ainakaan minä pysty sillä enempää sataa kilometriä ajamaan. Tutkin lähinnä Youtubesta videoita aiheesta. Eipä  penkin tuunaaminen mitään rakettitiedettä tunnu olevan. Siis, jos penkistä otetaan materiaalia pois istuvuuden parantamiseksi, niin aika usein pärjätään vanhalla päälliskankaalla. Jos sitten lisätään pehmusteiden määrää tai muutetaan radikaalisti muotoa, niin sitten pitää jo kankaat vaihtaa. Se vaatii jo enemmän kokemusta.

No, olen kokeillut muutamaa R1200GS:ää ja niiden istuimet ovat jo paremmin pitkille matkoille suunniteltuja. Niissä istutaan selvästi leveämmällä alueella, jolloin pintapaine takamusta kohden on pienempi, joka taas parantaa verenkiertoa, joka taas auttaa jaksamaan kauemmin satulassa. Jotain sen tapaista halusin omaankin penkkiin.

Hankin alkuperäisen tilalle Touratecin penkin vähän käytettynä netin kautta kokeilematta. Se oli hieman parempi, mutta kuitenkin pettymys sellaisenaan. Päätin melkein heti sen hankittuani, että jotenkin sitä pitäisi muuttaa paremmin pidemmille matkoille sopivaksi.

Touratecin penkki oli alkuperäisenä lähes samanlainen, kuin 

alkuperäinen Bemarin penkkikin. Tämä kuva näyttää, miltä 

penkki näytti ensimmäisen muutoksen jälkeen...

... toisin sanoen, tasoitin kulmahiomakoneella ja erittäin karkealla 

hiomalaikalla "alamäkeä." Eniten hioin pois istumakohdan 

takaosasta. Siihen syntyi samalla muutaman cm korkuinen 

"selkänoja." Tällä on ollut kuitenkin yllättävän suuri merkitys 

sille, kuinka pitkään jaksaa kerrallaan ajaa. Samalla tein 

kuopat kankkujen kohdille, koska huomasin tasaisen ja aavistuksen 

liian kovan penkin aiheuttavan puutumista juurikin niille kohdille. 

Tämä kuva on otettu juuri ennen uuden muutostyön alkua, eli 

päällyskangas ja sen alla oleva verkkomainen "ilmastointikangas" 

on irroitettu. Olen jo sovittelemassa geelityynyä paikoilleen, eli 

keskiviiva on piirretty sekä penkkiin, että geelityynyyn. 

Tässä vielä kuva siitä "ilmastointikankaasta". Siis muoto 

ennen geelipenkiksi muuttamista.

Laitoin penkin paikoilleen pyörään ja istuskelin siinä siirrellen 

geelityynyä hieman eteen ja taakse, kunnes löysin sille juuri oikean 

kohdan.  

 Annoin tyynyn olla oikeassa paikassa, piirsin tussilla sen muodon 

penkkiin ja aloin työstämään materiaalia pois penkistä. Kun 

perusmuoto oli geelityynyn kokoinen, syvensin vielä kuopat. Sitten 

taas penkki kiinni pyörään ja ja koeistumaan. Pari kertaa jouduin 

vielä syventämään ja suurentamaan kuoppia, ennen kuin alkoi tuntua 

oikeasti hyvältä. 

 Tältä geelityyny näyttää paikoilleen sovitettuna. Muovikumin 

sprayliimalla kiinni. 

Seuraava vaihe oli pintapehmeän tukikankaan asennus. Jos katsot 

edellistä kuvaa, niin siinä näkyy, miten kankaan paksuus 

on otettu huomioon penkin peruspehmusteita ohentamalla. Tämä 

siksi, koska päällyskangasta ei voi juurikaan venyttää, eli penkin pehmusteiden 

kokonaiskorkeus ei voi kasvaa. 

Kun pintapehmeä tukikangas tuntui sopivan paikoilleen levitin 

jälleen sprayliiman ja...

...asensin tukikankaan lopullisesti. Sitten enää "ilmastointikangas 

liimalla kiinni. 

 Viimeiseksi alkuperäinen päällyskangas takaisin paikoilleen. Kiinnitys 

tapahtuu penkin alapuolelta pienillä hakasniiteillä. Biltemasta 

löysin juuri siihen tarkoitukseen sopivan paineilmakäyttöisen 

hakaspyssyn. Kangasta takaisin laitettaessa pitää tietysti molemmilta 

reunoilta yhtäaikaa vetää kankaasta rypyt pois ja samalla ampua niitit kiinni. 

Valmista tuli! Aikaa taisi mennä parisen tuntia. Materiaalit maksoivat muistaakseni noin 100€. Kankaat eivät paljon maksa, mutta geelityyny oli hieman paksumpi kuin biltemassa kaupattava ja siten kalliimpi. 

Motskarin hankinta

Olin jo muutaman vuoden katsellut moottoripyöriä ja ajatus sellaisen hankkimisesta alkoi hiljalleen kypsyä. Kesään 2015 mennessä olin päättänyt minkälaisen pyörän haluan. Minun pyöräni tulisi olemaan adventure / seikkailupyörä. Päädyin tähän muutaman syyn takia. ensinnäkin, en ole omistanut kaksipyöräistä moottorikulkinetta sitten mopoaikojen, joten liian rajut vehkeet eivät oikein napanneet. Toiseksi, olen tässä klassisessa toisen kierroksen pyöränhankintaiässä, eli lähes viisikymppinen. Pahin kaahailuinto on jo takanapäin, nyt kiinnostaa lähinnä rauhallisempi ajotapa. Kolmanneksi, haluaisin ajella kaikenlaisilla teillä, pinnan laadusta huolimatta. Neljänneksi monitapainen moottoripyörämatkailu kiinnostaa ja viidenneksi pysty ajoasento sopii paremmin ei enää ihan niin notkealle kropalleni. Ja vielä kuudenneksi, adventurepyörään voi kaikessa rauhassa laittaa vaikka minkälaisen tuulilasin muiden sitä kovasti kritisoimatta, eli sään suojaa voi aika vapaasti rakentaa. Lisäksi matkatavaraa varten voi hienosti ripustaa kaikenlaisia bokseja. Ja vielä pyörää suojelemaan kaatumiselta voi rauhassa ripustaa suojarautoja.

Kesällä 2015 päätin, että tuleva pyöräni tulisi olemaan BMW f800GS. Bemari on aika arvokas merkki, mutta käytettynä löytyy ihan kohtuuhintaisiakin, kun jaksaa katsoa maltilla ilmoituksia. Yksi tosi kiinnostava meni sivu suuni, kun ei juuri sillä hetkellä sattunut olemaan tarpeeksi rahaa. Tämä jäi harmittamaan hieman ja päätin, että kun seuraava sopiva tulee kohdalle, niin sitten käyn tosissani asiaan käsiksi. Elokuussa 2015 tämä sitten tapahtui. Eräs pääkaupunkilainen autoliike halusi pyöristään ja veneistään eroon ennen talvea ja hinnoittelu oli sen mukaista. Noina päivinä tutkin Nettimotoa lähes päivittäin ja viimein tosiaan osui kohdalle kaikin puolin sopiva. Soitin välittömästi myyjälle ja sovimme, että tulen seuraavana päivänä pyörää katsomaan.

Pulmana oli vaan se, että en ollut koskaan ajanut metriäkään kyseisellä pyörällä. Vaimonikin piti vielä sopia tarakalle. Mietimme kuumeisesti, miten tuollaista pääsisi testaamaan ennen huomista aamupäivää. Ehtona hankinnalle oli tosiaan se, että rouvakin pitäisi pyörästä. muistin, että kotiseudullani on yksi Bemari-liike ja muistin hämäräästi, että heillä olisi ainakin yksi uusi vastaava ollut myynnissä. Liike oli jo kiinni, mutta päätin, että seuraavana aamuna heti liikkeen auetessa olisimme rouvan kanssa oven takana vonkaamassa koeistumista... Näin tapahtui ja päätimme yhdessä, että voin lähteä katsomaan ja mahdollisesti tekemään kaupat ilmoituksessa näkemästäni pyörästä. Aikamoisen jännityksen vallassa ajelin pääkaupunkiimme ja koeajon jälkeen tein kaupat. Minusta tuli moottoripyöräilijä!!

Tässä on juuri hankkimani pyörä. Koeajofiilis oli huima!! Tästä se lähtee!! 

Pyörässä oli onneksi aika mukavasti lisävarusteitakin, eli ihan heti ei tarvitsisi esimerkiksi laukkuja ostella. Kauppaan kuulivat sivulaukut, tankkilaukku, navigaattori, sekä laturi seisontaaikoja varten. Näillä pääsisi alkuun.